(alastomien) miesten välisestä kosketuksesta

Kaksi päivää ennen ensi-iltaa kaupunginteatterin Pikisalissa työskentelee vuorokausirytminsä menettänyt, kahvilta ja tupakalta tuoksuva valosuunnittelija, tanssijoita, jotka ovat (teknisten muutosten aiheuttamien viivästymien takia) oppineet viihdyttämään toisiaan laserpannoilla, virsien on stage -tyyppisillä performansseilla (joissa hillutaan takapuoli hameen alta vilkkuen pitkin lavaa) ja naurunremakoilla.

Minkä lisäksi löytyy sekalainen seurakunta muuta porukkaa. Joku kantaa teatteriravintolasta lounasajan päätyttyä tingatut lämpimät keitot pimeään saliin, toinen kaipaa kahvia, jota ei saa mistään (kuinka Oulun kaupunginteatterin henkilökunta oikein selviää? Kuka on piilottanut henkilökunnan kahvinkeittimen? Täällä näännytään.)

Kuva

Uutta ääninaista lämmitetään hommaa varten, ja niin edelleen. Tunnelma on juuri kuten sen kuuluukin olla. Kaikki tapahtuu yhtä aikaa, mikään ei ole vielä valmista, aikataulut venyvät ja paukkuvat, tanssijoiden itsensä ja kehojensa lämpiminä pitäminen ei lopu vaan jatkuu, pakaroiden hieronta jumppapalloilla, venyttelyt, virret, koreografin merkinnät punaiseen muistikirjaan, muusikon kävely lavalla kaiuttimen kanssa ensin lavan vasempaan nurkkaan, sitten oikeaan, kirjailija tapansa mukaisesti vain istumassa tyytyväisen oloisena, ootsä nähnyt vielä sitä miesten tanssia, koreografi sanoo ohi kävellessä.

En, vastaan.

Odotan sitä. Istun ja odotan sitä.

En voi kirjoittaa mitään ennen kuin näen miesten koskettavan toisiaan alasti.

Viime viikon avoimissa harjoituksissa vierailivat Kaltion toimittajan lisäksi Petri Kauppinen ja koreografi Milla Virtanen, jotka antoivat palautetta teoksesta. Ammattilaisten huomioiden ja valmista hipovan teoksen ympärillä käytävän keskustelun lomassa huomasimme myös pienen puutteen.

Miehet eivät laisinkaan kosketa toisiaan.

”Miksi miehet eivät kosketa toisiaan? Miesten välinen kosketus on kyllä jäänyt täysin tutkimatta. Se on koskemattomien asioiden viimeinen linnake”, julistin sohvalta.

Sain osakseni nyökkäilyä, minkä jälkeen B pohti ääneen C:lle että mun pylly saattaa tuntua aivan erilaiselta kuin X:n kun se on niin karvainen (vakavaa nyökkäilyä, tyrskimistä). Se on sitäpaitsi hankalaa jos se menee sinne pyllyvakoon niin siitä saattaa tulla outo tunne, C vastasi ääni huojuen (mistä seurasi täydellinen repeäminen).

Olin onnellinen. Lavan rakentamisen ohessa miehemme vihdoin lähestyivät toisiaan ja sitten näin heidän myös tanssivan, se oli ihanaa ja huokailin kulisseissa kädet puuskassa ja unelmoin kaikkia semmoisia naisen unelmia, sitten se loppui, mutta en minä ollenkaan halunnut että loppui, se oli minun lempikohta, että miehet keskenään sillä tavalla, ihanasti, aivan alasti. Littaantuvatko toisen kivekset ja kikkeli toisen selkään kiinni nostossa?  Onko lähestymisvaiheessa ennen ensimmäistä kosketusta sellainen pieni, epäröivä hetki, jolloin kierrellään toista ennen kuin sydämet sulavat?

Oletteko te tehneet tätä vielä alasti, sanoin miehille ensitanssin jälkeen.

Ei olla. (pois kääntyviä selkiä, vältteleviä katseita, askeleita toiseen suuntaan, mukatekemistä)

No koska teette.

Mulla on nyt kyllä nyt tässä näitä kaapelihommia ajatuksissa. (väistö, väistö, väistö)

Voidaan me tehdä tänään jos ehditte.

No kun mulla on tässä nyt aika paljon kiirettä ja muuta. Katotaanko huomenna. (kävelee hakemaan ulkotakkiaan, ei katso silmiin, ajattele nyt vaan niitä kaapeleita.)

En voi siis kertoa miesten välisestä kosketuksesta alasti, sillä en ole nähnyt sitä vielä. Aikaa ensi-iltaan on kaksi päivää. Kun kaikki vihdoin tapahtuu Pikisalissa, olen Ruotsissa kirjallisuusfestivaaleilla esiintymässä, enkä näe. Kun ensi-iltajuhlissa vihdoin puhutaan asioista sellaisella tavalla, jota ei voi tässä päivittää julkisesti (mutta josta voi kirjoittaa proosaa, odottakaahan vain!) olen sosialiseeraamassa jossakin ruotsalaisessa lämpiössä jonkun författare Hans Johanin ja islantilaisen Jens Dönsdötterin kanssa ja kanadalaisen tiesmikäHelenan kanssa, mutta en kuule, mitä suomalainen mies oikein ajattelee juuri sillä hetkellä, kun toinen koskettaa selän kautta ja tulee niin kovin lähelle täysin alastomana.

Jos olet lukenut tämän päivityksen tänne asti ja odottanut, että otsikko lunastaa itsensä, että alastomat miehet vihdoin koskettavat toisiaan, sinua on huijattu.

Mutta niin on minuakin. Mitään ei tapahdu. Kirjailijan naisen tunteilla vain leikitään täällä. Itse joutuu kuvittelemaan kaiken. Joku tekniikan avustajaihminen vain kuljettaa pöytää paikasta a paikkaan b, loputtomasti, kuin jossakin surrealistisessa elokuvassa, katsotaan positioita, valoja, kaikki vääntyy, joku nauraa taas, minä istun ja odotan alastomien miesten tanssia sillä se on luvattu minulle mutta täällä sitä vaan liikutellaan lavasteita ja pöytiä ja niin edelleen aivan loputtomasti, on aukeava kevät, myrskyää, puut heiluvat ja niin edelleen ja niin edelleen, mutta minä nyt vain haluaisin tietää mitä suomalainen mies oikein ajattelee juuri sillä hetkellä, kun toinen koskettaa. Alasti.

Kuva

Ylläoleva kuva on työhuoneeni seinältä. Kuvassa Erno Paasilinna poseeraa Oulussa kyltin vieressä sinä päivänä, kun on päättänyt jättää Oulun. Paasilinna ei ole halunnut riisua kuvaa varten.

Essi Kummu

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s